Olen avokkini kanssa niitä harvoja onnellisia, jotka onnistuivat nappaamaan Nintendo Wiin 8.12.2006, siis julkaisupäivänä. Viikon pelailun jälkeen voisin yrittää summata Wiin vaikutuksen pelikokemukseen yhteen sanaan.


Kehollisuus

Näin on. Kehollisuus ei ole mitenkään uusi juttu peleissä, onhan tanssipelit ja muut jo vakiintuneita genrejä alustasta riippumatta. Wii vie kehollisuuden merkityksen kuitenkin entistä pidemmälle liiketunnistukseen perustuvalla ohjauksellaan. Zeldaa pelatessa joutuu nyt hujomaan pomotaisteluissa käsillään siihen malliin, että hikihän siinä meinaa tulla.

Jopa taidekokemuksessa kehollisuus on huomioitu iät ja ajat, olikin aika, että pelikulttuuri ottaa tämän seikan kunnolla huomioon. Toivottavasti varteenotettavia pelejä saataisiin pian enemmän kuin tämä Zelda.