Jooh, tarkoitus oli kehua DEFCON:ia maasta taivaisiin, mutta onnistuin tupeloimaan koko tekstini bittiavaruuteen. Uudestaan en viitsi kirjoittaa. Noh, jos nyt edes summa summarun tekstistä, josta kukaan ei koskaan pääse nauttimaan:

• peli on PC:lle
• peli on helppo oppia
• peli on vaikea hallita
• peli on hyvä
• peli on halpa, vain 14 euroa
• pelistä on demo
• pelin voi ladata Steamista

Sen verran vielä yritän puristaa itsestäni, että peli siis on kevyt reaaliaikastrategia ydinsodasta. Jos joku muistaa WarGames-elokuvan 80-luvulta, jossa oli se tietokone, joka simuloi ydinsotaa, niin tajuaa kyllä mistä on kyse.

Introversion softwaren kaltaista luovuutta haluaisin kyllä nähdä esimerkiksi Xbox 360:n Live Arcade -peleissä. Olen oikeastaan saanut jo ihan tarpeekseni niistä retropeleistä mitä Live Arcadessa on viime aikoina julkaistu. Ok, kyllähän se Doom on mukava kalalla, mutta tulin järkiini juuri ennen kuin meinasin maksaa siitä.

Vielä vähän taidekasvatuksellista asiaa: jos rap-musiikkia kerran voi joku sanoa taiteeksi, tai vähintään jonkinlaiseksi esteettiseksi kokemukseksi, niin kyllä perkele sitten pelitkin sitä on. Että niin syvällinen pohdinto tähän väliin.

Oho, tästähän tuli sittenkin ihan kelpo blogaus.

Tyttis valisti minua muuten mikä ero on virkkaamisella ja neulomisella =P että siinä teille, arvon naapuriblogaajani. Aivan, te 80%:ia vuodatus.netistä, jotka kirjoittavat virkkaamisesta, neulomisesta tai mitä lie te niillä kaiken maailman tekstiilisysteemeillänne teettekin.

Enköhän ole jo herättänyt paheksuntaa tarpeeksi tällä erää. Hyvää yötä. Aamulla opiskelemaan taiteen teoriaa.